Nepsy-valmentajalle hyvinkin tuttu tilanne: Asiakkaana asiakas X, jolla esiintyy mm. keskittymisen haasteita, univaikeuksia tai mielialaoireita TAI kenties kaikkia näitä. Tuolloin tavalla tai toisella arki on haastavaa joko hänelle itselleen tai hänen ympäristölleen, kuten esimerkiksi sosiaalisten suhteiden tai perhe-elämän haasteita, koulu tai työ takkuaa tms. Kun lähdemme tarkastelemaan asiakkaan elämää ja arkea, huomaamme, että arjessa on paljon elementtejä, joihin kannattanee kiinnittää huomiota Nepsy-valmennuksen aikana.
Neuropsykiatrinen valmennus – arjen tukena
Monesti valmennukseen tullaan vasta, kun haasteet ovat jo ilmenneet. Tämä on tietysti ymmärrettävää, sillä usein valmennuksessa etsitään ratkaisuja juuri näihin esillä oleviin haasteisiin. Kuitenkin on tärkeää huomata, että nämä vaikeudet eivät välttämättä ratkea, ellemme tarkastele laajemmin asiakkaan kokonaisvaltaista tilannetta – Mitä X arki pitää sisällään? Miten hän nukkuu ja syö? Millaiset sosiaaliset verkostot asiakas omaa?
Kokonaiskuvaan pääsee paremmin kiinni tutustumalla ja luomalla hyvän vuorovaikutussuhteen asiakkaaseen. Pidän tätä tärkeimpänä tekijänä valmennuksen onnistumista ajatellen. Käytä siis aikaa ja omistaudu tutustumiselle ja hyvälle vuorovaikutussuhteelle valmennuksen alussa. Näin onnistut työssäsi paremmin!
Arjen kulmakivet
Ajatellaanpa asiakasta X, jolla on esimerkiksi keskittymisen haasteita koulussa. Keskittymishaasteet voivat johtua uneen liittyvistä vaikeuksista, ravitsemuksesta, ikävästä ihmissuhdetilanteesta, kivusta, ADHD, turvattomasta ympäristöstä tai -tilanteesta tai vaikkapa siitä, ettei opiskelu ole riittävän kiinnostavaa tai joskus jopa monen edellä mainittujen yhdistelmästä. Tällaisiin ”oireisiin”, joiden takia hakeudutaan valmennukseen, voi olla monia syitä. Valmentaja tarkastele tilannetta laajasti ja keskitä katseesi ainakin seuraaviin asioihin;
Uni on tärkein hyvinvointiamme ylläpitävä tekijä – jos unen kanssa haasteita, se voi itsessään jo ilmetä keskittymisvaikeuksina, mielialaoireina tai monena muuna asiana.
Saamamme ravinto on toinen hyvinvoinnin keskeinen tekijä ja ravitsemuksen vaikutukset aivoihimme ovat laajat. Mitä syöt, milloin ja kuinka paljon?
Kolmas tekijä on fyysinen aktiivisuus, myös kävely lasketaan aktiivisuudeksi ja esimerkiksi säännöllisillä kävelyillä on mahdollisuus vaikuttaa aivojemme toimintaan ja mielialaan. Fyysisen aktiivisuuden jälkeen myös keskittymiskyvyn on huomattu olevan parempi. Vaikutukset mielialaan on huomattu jo antiikin Kreikassa, kun Hippokrates totesi, että jos olet huonolla tuulella, lähde kävelylle, jos olo ei parane, lähde uudelleen kävelylle.
Sosiaaliset suhteet ovat myös yksi hyvinvointimme peruspilareista. Tosin myös negatiiviset tai toksiset ihmissuhteet vaikuttavat hyvinvointiimme yhtälailla, mutta vain negatiivisesti. Tärkeää on, että suhteet ovat turvallisia ja niissä kokisi yhteyden ja arvostuksen tunnetta. Lisäksi huomioitava, että myös esimerkiksi vanhempien stressi voi heijastua lapseen ja lapsesta se voi heijastua koulunkäyntiin ja vaikuttaa koulunkäyntiin omalla tavallaan.
Viimeiseksi nostaisin kalenteroinnin ja struktuurin merkityksen. Luokaa asiakaan kanssa säännöllisyyttä ja opeta asiakasta käyttämään kalenteria. Säännöllisyys voisi tarkoittaa esimerkiksi säännöllisiä ruoka-aikoja, nukkumaanmenoaikoja, peli- tai ruutuaikoja tai säännöllisiä yhdessä olemiseen suunniteltuja aikoja!
Nämä ovat asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota kokonaiskuvaa tarkastellessa, sekä tavoitteita ja valmennusprosessia suunnitellessa. Mutta ole tarkkana miten asiakkaan kanssa näistä asioista keskustelet ja miten hänelle omia huomiointejasi esität!
Kohti sujuvaa arjea
Hyvinvoinnin rakentaminen alkaa perusasioista. Kun perusasiat ovat kunnossa, myös muut haasteet on helpompi kohdata. Pienet muutokset voivat johtaa suuriin tuloksiin, kunhan ne ovat säännöllisiä ja johdonmukaisia. Ota mietintään jo tänään; miten sinä voisit vahvistaa omaa tai asiakkaasi arkea?
